Elämä livenä, työt etänä

Tunnettujen televisio-ohjelmien alkutunnusten takaa löytyy yrittäjä, jolle Levi on tärkeä hengähdyspaikka. Pohjoiseen muuttanut Ville Vase nauttii arjesta, jossa on aikaa kohdata ihmisiä – vaikka rautakaupassa.

Hel­sin­gin häly vaih­tui Tun­tu­ri-La­pin rau­haan kol­me vuot­ta sit­ten, kun Vil­le Vase puo­li­soi­neen muut­ti Le­vin Rak­ka­vaa­raan. Taus­tal­la oli tois­ta­kym­men­tä vuot­ta hek­tis­tä elä­mää pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ja pa­ris­kun­nan mie­les­sä kyp­syi aja­tus muu­tos­ta tun­tu­rei­den kes­kel­le.

– Tuli to­del­la vah­va tun­ne, et­tä kai­paan kos­ke­tus­ta luon­toon. Tyk­kään yk­sin­ker­tai­sis­ta asi­ois­ta, ei­kä Hel­sin­ki tun­tu­nut enää omal­ta pai­kal­ta, Vase ker­too.

Va­sen puo­li­so on ko­toi­sin Pel­los­ta, mut­ta uu­dek­si ko­dik­si va­li­koi­tui rak­kaak­si lo­man­viet­to­pai­kak­si muo­dos­tu­nut Levi. Pa­ris­kun­nan elä­mä oli muu­tos­vai­hees­sa myös tu­le­van per­heen­li­säyk­sen myö­tä, joka lo­pul­ta si­ne­töi läh­dön poh­joi­seen.

– Kun puo­li­so­ni jäi äi­tiys­va­paal­le, pää­tim­me, et­tä muu­tam­me tän­ne ai­na­kin hä­nen va­paan­sa ajak­si. Löy­sim­me mu­ka­van mö­kin, jon­ka pe­rä­ka­ma­ris­ta rai­va­sin it­sel­le­ni työs­ken­te­ly­ti­lan, ja aloim­me pyö­rit­tää ar­ke­am­me tääl­lä, Vase ker­too.

Levitunturin huipulta näkee Rakkavaaran mökille, kun osaa katsoa oikeaan suuntaan.

On­ni-poi­ka täyt­tää pian kol­me vuot­ta, ja per­he asuu yhä La­pis­sa. Vase työs­ken­te­lee ko­ti­toi­mis­tos­ta kä­sin, mut­ta puo­li­son työt vei­vät per­heen lo­pul­ta Ro­va­nie­mel­le. Rak­ka­vaa­ran mök­ki on kui­ten­kin edel­leen tär­keä hen­gäh­dys­paik­ka, jon­ne per­he tu­lee sil­loin, kun Ro­va­nie­mi al­kaa tun­tua lii­an suu­rel­ta kau­pun­gil­ta.

Vase muis­te­lee läm­möl­lä ai­kaa, kun per­he oli vas­ta aset­tu­nut Le­vil­le, ja uu­si elä­män­vai­he oli al­ka­mas­sa.

– Jo se mi­ten mei­dät otet­tiin neu­vo­las­sa vas­taan, oli ai­van upe­aa. He py­hit­ti­vät meil­le omaa ai­kaan­sa. Neu­vo­la jär­jes­ti muun mu­as­sa pa­ri­suh­deil­to­ja, joi­hin osal­lis­tui pai­kal­li­sia pa­ris­kun­tia, jot­ka oli­vat sa­mas­sa ti­lan­tees­sa kuin me, eli lap­si tu­los­sa. Hel­sin­gis­sä syn­ny­tys­val­men­nus oli­si hoi­det­tu täy­sin etä­nä.

Lap­pi­lai­nen elä­män­me­no on ol­lut muu­ten­kin Va­sen mie­leen.

– On upe­aa, kun me­nee vaik­ka rau­ta­kaup­paan, ja huo­maa äk­kiä, et­tä on kuun­nel­lut vii­si­tois­ta mi­nuut­tia, kun myy­jä ker­too omis­ta pi­ha­hom­mis­taan, kuu­lu­mi­sis­taan, elä­mäs­tään.

Pel­lo­lai­set ap­pi­van­hem­mat asu­vat lap­pi­lai­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa ”pie­nen ajo­mat­kan” pääs­sä, ja he osal­lis­tu­vat ak­tii­vi­ses­ti per­heen elä­mään.

– Ap­piuk­ko saat­taa pö­läh­tää pa­rin sa­dan ki­lo­met­rin ta­kaa il­moit­ta­mat­ta mei­tä ter­veh­ti­mään, joka on mi­nus­ta vain mu­ka­vaa. Tääl­lä on eri­lai­set ta­vat, ja se on hie­noa, Vase to­te­aa.

Luovuuden lähteellä

Työt mai­no­sa­ni­maat­to­ri­na ja oh­jel­ma­tun­nus­ten te­ki­jä­nä ovat luo­vaa puu­haa, ja vaa­ti­vat jat­ku­vaa uu­den ide­oin­tia. La­pis­ta, jos mis­tä löy­tyy otol­li­nen työ­il­ma­pii­ri – luon­to, rai­tis il­ma ja hil­jai­suus ovat kä­den ojen­nuk­sen pääs­sä. Va­sen työs­ken­te­ly­me­to­dit ovat­kin muut­tu­neet poh­joi­seen muu­ton jäl­keen. Ai­em­min hän met­säs­ti ide­oi­ta tie­to­ko­neen ää­res­sä, ny­ky­ään hän me­nee mie­lum­min ulos.

– Hel­sin­gis­sä asu­es­sa­ni en huo­man­nut, kuin­ka pal­jon luon­nos­sa liik­ku­mi­nen va­paut­taa ti­laa uu­sil­le ide­oil­le. Mai­se­mien ihai­lu ja omien ken­gän­kär­kien tui­jot­te­lu te­kee hy­vää, Vase ker­too.

Luonnossa liikkuminen on nykyään tärkeä osa Vasen luovaa prosessia.

Nykyiseen arkeen mahtuu paljon asioita, joita ei tullut harrastettua Helsingissä asuessa.

Va­sen kä­den­jäl­keä ovat muun mu­as­sa Sa­lat­tu­jen elä­mien, Tans­sii Täh­tien Kans­sa, Big Brot­he­rin ja Lego Mas­ters Suo­men tun­na­rit.

– Pyö­rä pi­tää kek­siä joka ker­ta uu­des­taan, jo­kai­sel­la oh­jel­mal­la pi­tää ol­la oma, yk­si­löl­li­nen il­meen­sä. Ide­oi­ta ei voi mo­nis­taa, ja nii­den pu­ris­ta­mi­nen vaa­tii luo­vuut­ta ja raik­kai­ta aja­tuk­sia, Vase ku­vai­lee.

Vase te­kee ja har­ras­taa mu­siik­kia, mut­ta tun­na­reis­sa hän käyt­tää ka­ta­lo­gi­mu­siik­kia. Kus­tan­nus­te­ho­kas käy­tän­tö no­peut­taa pro­ses­sia, ja on ny­ky­ään käy­tös­sä ul­ko­mai­sia tuo­tan­to­ja myö­ten.

Ro­va­nie­mel­le muu­ton jäl­keen Rak­ka­vaa­ran mök­ki toi­mii enem­män va­paa-ajan­viet­to­paik­ka­na kuin etä­työ­pis­tee­nä, mut­ta mah­dol­li­suu­det työn­te­koon löy­ty­vät edel­leen.

– Yrit­tä­jä­nä töi­tä on teh­tä­vä sil­loin kun nii­tä on. Luo­vas­sa työs­sä muu­ten­kin tu­lee pro­ses­soi­tua me­neil­lään ole­vaa pro­jek­tia riip­pu­mat­ta sii­tä mis­sä on, Vase ker­too

Työ ei vaa­di jat­ku­vaa mat­kus­ta­mis­ta Ete­lä-Suo­meen, vaan Vase pys­tyy to­teut­ta­maan pro­jek­tin­sa alus­ta lop­puun etä­nä.

– Vii­me vuon­na vie­tin Hel­sin­gis­sä kak­si työ­päi­vää, kun oh­ja­sin Salk­ka­rei­den uu­den tun­na­rin, mut­ta sii­nä­pä se. On hie­noa, et­tä ny­ky­ään kaik­ki neu­vot­te­lut ja muu yh­tey­den­pi­to pys­ty­tään suo­rit­ta­maan etä­nä, ei­kä tar­vit­se tur­haan mat­kus­taa, Vase ker­too.

Ani­maat­to­rin asi­a­kas­kun­ta koos­tuu tun­na­rei­den osal­ta suu­ris­ta suo­ma­lai­sis­ta tuo­tan­to­yh­ti­öis­tä. Alal­laan tun­net­tu Vase tie­tää ani­maa­ti­on po­ten­ti­aa­lin, ja nä­kee, et­tä voi­si teh­dä jat­kos­sa yh­teis­työ­tä myös lap­pi­lais­ten yri­tys­ten kans­sa.

– Ani­maa­ti­ot toi­mi­vat lä­hes min­kä ta­han­sa pro­ses­sin tai pal­ve­lun ku­vaa­mi­ses­sa. Mat­kai­lu on esi­mer­kik­si täyn­nä mah­dol­li­suuk­sia. Ai­na pelk­kä va­lo­ku­va tai vi­deo ei rii­tä, saa­ti ero­tu ker­to­maan asi­ak­kaal­le kaik­kea ha­lut­tua. Ani­maa­ti­on avul­la asi­a­kas voi­daan koh­da­ta ai­van eri­tyi­sel­lä ja per­soo­nal­li­sel­la ta­val­la, Vase ker­too.

Tunturin taikaa ja luksustason palveluita

Työs­ken­te­lyn li­säk­si poh­joi­sen luon­to tar­jo­aa hulp­pe­at puit­teet myös va­paa-ajan­viet­toon ja har­ras­ta­mi­seen. Alun­pe­rin Sa­vos­ta läh­töi­sin ole­van Va­sen har­ras­tuk­siin lu­keu­tuu lu­mi­lau­tai­lu, joka koki uu­den tu­le­mi­sen Le­vil­le muu­ton yh­tey­des­sä.

– Palo la­jiin syt­tyi uu­des­taan tääl­lä. Las­ket­te­lu on myös tapa ais­tia tal­vis­ta tun­tu­rin tai­kaa. Las­ken usein sa­mo­ja, it­sel­le­ni tär­keik­si muo­dos­tu­nei­ta reit­te­jä. Tääl­lä riit­tää pal­jon upei­ta paik­ko­ja ja las­ket­ta­vaa, Vase ker­too.

Vase per­hei­neen viih­tyy tun­tu­ris­sa myös su­lan maan ai­kaan, ja lä­hi­a­lu­een ret­ki­koh­teet ovat tul­leet vuo­sien ai­ka­na tu­tuik­si. Kät­kä, Aa­ke­nus ja Sär­ki­tun­tu­ri ovat toi­mi­neet mo­nen pään­tuu­le­tus­reis­sun mil­jöö­nä.

Huip­pu­ja löy­tyy tun­tu­rei­den li­säk­si myös alu­een pal­ve­lu­tar­jon­nas­ta. Ra­vin­to­lois­ta Vase nos­taa esiin King Crab Hou­se Le­vin ja Ra­vin­to­la Ut­sun, jois­sa pää­see naut­ti­maan upeis­ta ruo­ka­e­lä­myk­sis­tä. Kyl­py­lään ja kun­to­sa­liin taas liit­tyy tär­kei­tä muis­to­ja, sil­lä per­he vie­rai­li niis­sä usein On­ni-po­jan elä­män al­ku­tai­pa­leel­la.

– Levi Wel­l­ness on ai­van mie­le­tön kun­to­sa­li, jos­sa on mah­ta­va hen­ki­lö­kun­ta. On­ni har­joit­te­li sa­mal­la kä­ve­lyä, kun me van­hem­mat tree­na­sim­me, Vase muis­te­lee.

Kit­ti­län Kau­ko­ses­ta taas löy­tyy eräs pi­ha­pii­ri, jon­ka eri­tyi­nen tun­nel­ma jäi pyö­ri­mään vi­su­aa­li­sen mie­hen mie­leen pit­käk­si ai­kaa.

– To­del­li­nen hel­mi on Rei­dar Sä­res­tö­nie­men mu­seo. Se on to­del­la vai­kut­ta­va paik­ka. Koen, et­tä mi­nul­le re­so­noi sa­mat asi­at kuin Rei­da­ril­le­kin. Ym­pä­röi­vä luon­to ja kos­ke­tus sii­hen, an­taa ins­pi­raa­ti­on, sekä aut­taa jak­sa­maan, var­sin­kin työs­sä, Vase ku­vai­lee.

Lap­piin muu­tos­ta haa­vei­le­via Vase kan­nus­taa ko­kei­le­maan eri­lais­ta ar­kea, jos ko­kee, et­tä kut­su­mus löy­tyy poh­joi­ses­ta.

– Se voi an­taa to­del­la pal­jon. Muut­to pois tu­tuis­ta ym­py­röis­tä saat­taa he­rät­tää ih­mi­ses­sä jopa ko­ko­naan uu­sia puo­lia, joi­ta ei ole kau­pun­gis­sa asu­es­sa it­ses­tään löy­tä­nyt. Suo­mi on kai­ken kaik­ki­aan mah­ta­va maa, joka kät­kee si­sään­sä jou­kon eri­lai­sia ih­mi­siä ja kult­tuu­re­ja, Vase sum­maa.