Jukka Lano perheineen asuu vakituisesti vapaa-ajanasunnossa. Vaikka ”vailla vakituista asuntoa” -status tuo arkeen haasteita, Jukka ja hänen puolisonsa Leena kiittelevät, että Kittilässä on hyvä asua ja kunnan palvelut toimivat.
Katto pään päällä mutta silti asunnoton
Kotikuntalakia uudistetaan. Lopputulemalla voi olla merkittävä vaikutus 500:n vakituisesti vapaa-ajanasunnossa asuvan kittiläläisen arkeen.
Korkeampi kiinteistövero, korkeammat vesi- ja jätemaksut, pankkilainan tai Kelan tukien saaminen voi olla vaikeaa, tavaroiden ja palveluiden ostaminen luotolla ei onnistu, luottokorttia ei tipu, MobilePay ei pelitä, lehtien tilaaminen ei onnistu, vaalipäivinä äänestyspaikka on muu kuin lähin äänestyspaikka, kiusalliset tilanteet, selittämisen ja todistamisen taakka. Tässä on vain muutamia niistä haasteista, joita vakituisesti vapaa-ajanasunnoissa asuvat kohtaavat arjessaan.
Kittilän kunta keräsi tietoja kyselyllä, joka liittyi kotikuntalain uudistamiseen. Kunta jätti laista oman lausuntonsa valtiovarainministeriölle. Viimeinen lausuntojenjättöpäivä oli 20. lokakuuta.
– Tutulta kuulostaa, Jukka ja Leena Lano kommentoivat listaa, jota luen heille kyselyn yhteenvedosta.
Lanot ovat kittiläläisiä, mutta väestötietojärjestelmän mukaan asunnottomia.
– ”Vailla vakituista asuntoa” taitaa olla se oikea termi, Jukka pohtii.
Lanot ostivat Leviltä mökkitontin jo kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2019 he muuttivat Leville vuodeksi.
– Asuimme toisessa mökissä tuossa vieressä. Tämän talon paikalla kasvoi metsää. Silloin tuli tunne, että nyt on hyvä hetki rakentaa. Jo siinä vaiheessa totesimme, että vuosi saattaa vähän venyä, Jukka muistelee.
Lanot ovat viihtyneet Levillä. Jukka ja Leena työskentelevät omassa rakennus- ja huolinta-alan yrityksessään. Takaisin Espooseen he eivät ainakaan vielä haikaile.
– Alussa suurin huolemme oli, että pääsevätkö lapset kouluun. Kun muutimme tänne, he olivat alakouluikäisiä. Silloinen rehtori kommentoi, että ole huoleti, lasten täytyy päästä kouluun, koska heillä on oppivelvollisuus, Leena hymähtää.
Jukka Lano vastasi kunnan kyselyyn.
– Paljonhan tuossa listassa on sellaistakin, mitä me emme ole kohdanneet. Suurimmat haasteet meillä ovat ehkä olleet pankin kanssa. MobilePay myös lopetti toimintansa, mutta sain sen takaisin, kun lähetin sinne jonkun verottajan kirjeen, jossa näkyi osoite. Muuttoilmoituksesta tuli myös kirjelmä, että suomalaisella pitää olla käytössään vakituinen asunto. Meillä oli vielä silloin asunto Espoossakin ja riitti, kun mainitsin sen, Jukka kertoo.
– Kaikki asiat ovat olleet pääsääntöisesti selvitettävissä, hän lisää.
Noloilta tilanteilta Lanot eivät ole kuitenkaan täysin välttyneet.
– Olimme eräässä liikkeessä päivittämässä lasten kännykkäliittymiä, kun myyjä sanoi siinä muiden asiakkaiden kuullen, että nyt on joko luottotiedoissa häikkää tai sinulla ei ole osoitetta, Jukka kertoo.
– Siinä kohtaa tuli aika kovaan ääneen vastattua, että se on se jälkimmäinen, Leena nauraa.
Paikallista harkintaa kaivataan
Kyselyn vastaukset ja vapaa-ajanasunnoissa vakituisesti asuvien haasteet eivät yllättäneet Kittilän kunnanjohtaja Timo Kurulaa. Hän korostaa, että paine lain muuttamiselle on suuri.
– Kotikuntalaki koskettaa suurta määrää kittiläläisiä. Tällä hetkellä Kittilässä on vajaat 500 vakituisesti vapaa-ajanasunnossa asuvaa. Se on kahdeksan prosenttia kuntalaisista. Lisäksi meille muuttaa toistasataa ihmistä vuosittain, hän summaa.
Muuttopaine on suurinta Levillä, mutta Kurulan mukaan asuntoja haetaan nyt myös hiljaisemmilta ja syrjäisemmiltä alueilta.
– Se on osa elämäntapamuutosta, trendiä, hän uskoo.
Kunta toivottaa kaikki tulijat tervetulleiksi, vaikka asunnon löytäminen voi olla hankalaa.
– Meillä ollaan satsaamassa taas kunnan peruspalveluihin 20 miljoonaa. Kirkonkylällä on uusi koulu ja lisäksi yläkoulu ja lukio saneerataan. Levin mökkialueilta, joilla on paljon vapaa-ajanasuntoja, järjestellään koulukuljetukset lapsille. Terveydenhuollon vastaanotolle pääsee ja vapaa-ajantoimintojen tarjonta on kattavaa.
Kurula toivoo, että kotikuntalain muutoksen myötä asunnottomuuden käsite poistuisi, jos henkilö ei todellisuudessa ole asunnoton.
– Loma-asuntoalueilla asuvat eivät suinkaan ole asunnottomia. Tämä tulisi uudessa kotikuntalaissa tunnustaa ja hyväksyä. Koska kirjaukset ovat virheellisiä nykyjärjestelmissä, todellisten asunnottomien määrää ei edes pystytä selvittämään. Kaupungeissa tämä on merkittävä asia, kun taas Kittilässä ei edes ole oikeasti asunnottomia.
Kurula ehdottaa, että keskustelun pohjaksi otettaisiin vapaa-ajanasunnon sijaan ykkös- ja kakkosasunnot.
– Nekin saattavat molemmat olla ehkä jopa yhtä pitkiä aikoja käytössä vuoden aikana. Kakkosasunnot eivät ole enää mökkimäisiä, vaan hyvin varusteltuja, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja ja verrattavissa omakotitaloon. Jos muuttoilmoitusta tekee “kakkosasuntoon”, kyllä sen pitäisi olla nykylainsäädännössä mahdollista ilman, että väestötietojärjestelmässä henkilö kirjataan asunnottomaksi.
Kurula myös esittää, että harkintavaltaa luotettaisiin enemmän kunnan käsiin.
– Kyllä meillä rakennusvalvonta erottaa ympärivuotiseen asumiseen kelpaavan rakennuksen varastorakennuksesta tai leikkimökistä. Laadukkaasti rakennetut loma-asunnot eivät voi olla vakituiseen asumiseen kelpaamattomia rakennuksia.
Hän myös muistuttaa, että Hämeen hallinto-oikeus antoi 8.11.2018 päätöksen, jonka mukaan asunnottomaksi voidaan merkitä vain henkilö, jolta puuttuu asunto.
– Toivottavasti eduskunta ottaisi huomioon päätöksen.
Kirjat ja verot Kittilään
Asunnottomuuden statuksen pelko johtaa usein myös siihen, että vaikka asuu Kittilässä, kirjat saatetaan pitää lähtöpaikkakunnalla.
– Tiedän, että täällä on ympärivuotisia asukkaita, jotka ovat kirjoilla esimerkiksi Helsingissä ja maksavat veronsa Helsinkiin. Jos kirjaaminen tehtäisiin todellisen asuinpaikan mukaan, se helpottaisi verotulojen saamista oikeaan osoitteeseen. Kunta kuitenkin järjestää palvelut, Kurula huomauttaa.
Lanojen perhe on siirtänyt kirjansa Kittilään.
– Posti tulee tuohon tien varteen laatikkoon, sen suhteen ei ole ollut ongelmaa, Leena sanoo.
Lanot kertovat olevansa pienistä arjen haasteista huolimatta pääosin tyytyväisiä tämän hetkiseen “asunnottoman” perheen elämään Kittilässä, mutta odottavat myös, että laki toisi positiivisen muutoksen tilanteeseen.
– Ja se on varmaa, että jos jonain päivänä vapaa-ajanasunnon saa muuttaa vakituiseksi asunnoksi, se tehdään välittömästi. Kyllä se helpottaisi arkea, Jukka myöntää.
Uusi laki voimaan ensi syksynä?
Kotikuntalaissa säädetään siitä, mikä on jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikunta ja kotikunnassa oleva asuinpaikka. Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto merkitsevät nämä tiedot väestötietojärjestelmään, ja ne luovat pohjan monille oikeuksille ja velvollisuuksille.
Nykyinen kotikuntalaki on säädetty lähes 30 vuotta sitten, vuonna 1994. Uudessa kotikuntalaissa säädettäisiin nykyistä tarkemmin, miten ihmisten kotikunta ja asuinpaikka määräytyvät. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että väestötietojärjestelmään tehtävät kotikuntamerkinnät ovat ajantasaisia ja paikkansapitäviä, jotta muut viranomaiset voivat omissa ratkaisuissaan luottaa niihin.
Kotikuntalaki menee seuraavaksi valmisteluun ja etenee eduskunnan päätettäväksi.
Lähde: Valtioneuvosto