Keittiöpäällikkö Jouni Laitila kannustaa Levin yrityksiä hankkimaan vastuullisuussertifikaatin. ”Ei se oikeasti ole niin iso työ kuin kuvitellaan.”
Kingcrab Houselle ympäristösertifikaatti
Tunnustus kertoo, että asiakkaan on helpompi tehdä vastuullisia valintoja ja yrittäjän viestiä vaihtoehdoista.
”Luomun käytön lisääminen on isoin muutos. Se on helppo, konkreettinen ja mitattavissa oleva asia. Tavoitteenamme on lisätä luomun käyttöä 4000 kilolla tänä vuonna. Tähänkin saakka olemme käyttäneet luomua, mutta se ei ole ollut korkein prioriteettimme”, Kingcrab Housen keittiöpäällikkö Jouni Laitila kertoo.
Ravintola on juuri läpäissyt auditoinnin ja saavuttanut arvostetun Ekokompassi-sertifikaatin. Ekokompassi on työkalu, jonka avulla tunnistetaan, vähennetään ja seurataan organisaation ympäristövaikutuksia.
”Ympäristöasiat ovat olleet meille aina tärkeitä. Käyttämämme kalat ja äyriäiset ovat sertifioituja tai muuten kestävistä kannoista kalastettuja”, markkinointipäällikkö Ina Hammarberg kertoo.
Hävikki hyötykäyttöön
Kingcrab Housen polku sertifioinnin tiellä starttasi viime syksynä. Sitä ennen ajatus ehti hautua usean vuoden ajan. Levi Ski Resortille myönnettiin vuonna 2020 kestävän matkailun Sustainable Travel Finland -merkki. Sekin oli yksi sysäys Kingcrab Housen oman vastuullisuusprojektin käynnistämiselle.
”Kävimme kuuntelemassa pienempiä seminaareja ja kokouksia aiheesta. Aikaa ja resursseja ei vain tuntunut olevan. Lisäksi mietimme, mikä olisi juuri meille sopiva sertifikaatti”, Hammarberg kertoo.
Kun aika oli kypsä ja sopiva sertifikaatti valittu, oli aika hypätä prosessin vietäväksi.
”Meillä oli etätapaamisia Ekokompassin kouluttajan kanssa. Saimme aina pinon kotiläksyjä seuraavaa viikkoa varten”, Laitila naurahtaa.
Kingcrab House luo joka vuosi uuden annoksen teollisuuden hävikistä. Ravun baby legsit hyödynnetään rapukakkuihin.
Luomu ei tietenkään ollut ainoa iso asia, johon prosessissa kiinnitettiin huomiota – hävikki oli toinen. Hävikkiä Kingcrabissa on seurattu jo ennestään tarkasti. Ravintolan toimintafilosofiakin nojaa hävikin hyödyntämiseen.
”Luomme joka vuosi uuden annoksen teollisuuden hävikistä. Esimerkiksi kuningasravun häntä, jota kukaan muu ei käytä mihinkään, jalostuu meillä keitoksi. Ravun baby legsit puolestaan käytetään rapukakkuihin ja kuningasrapuburgereihin. Mitään ei mene hukkaan, kaikki palat ravusta käytetään”, Hammarberg linjaa.
Laitila ja Hammarberg olivat molemmat yllättyneitä, kuinka nopeasti Ekokompassi-prosessi eteni.
”Mietimme pienellä jännityksellä, että onko tämä ihan valtava duuni, mutta ei se ollut. Sitoutumista se tietenkin vaati. Prosessi vei muutaman tunnin per viikko useamman kuukauden ajan, ja sitten olimme valmiit auditointiin”, Laitila kertoo.
Auditointi itsessään oli nopea.
”Olimme varanneet siihen koko päivän, mutta muutama tunti riitti. Kävimme läpi tavoitteet ja saimme vielä tässäkin vaiheessa neuvontaa”, Hammarberg kiittelee.
Työ ei lopu sertifikaattiin
Hammarberg ja Laitila odottavat yhä, että posti tuo virallisen sertifikaatin. Sen saaminen ei kuitenkaan tarkoita, että homma olisi pulkassa.
”Tästähän se työ vasta alkaa!” Hammarberg huudahtaa.
”Teemme jatkuvasti muutoksia rutiineissa ja haemme parempia toimintatapoja.”
Sertifikaattiprosessien hinnat vaihtelevat sertifikaateittain, mutta joitain tonneja siihen väistämättä kuluu. Lisäksi tulevat vuosimaksut. Kingcrab Housella on joka vuosi seurantatapaaminen kouluttajan kanssa. Hammarberg uskoo, että maksu sitouttaa prosessiin.
”Ja toisaalta maksu saattaa tulla takaisin katteiden parantuessa esimerkiksi hävikin vähentyessä.”
Kingcrabista toivotaan, että muutkin Levin yritykset käynnistelisivät rohkeasti sertifiointiprosesseja.
”Ei tämä ole oikeasti niin iso työ kuin kuvitellaan. Siitä vain rakentaa helposti mörön omassa päässään”, Laitila kannustaa.
”Me olemme oppineet paljon tällä polulla. Nyt me osaamme myös viestittää asioista entistä paremmin asiakkaillemme, jotta he osaavat tehdä vastuullisia valintoja”, Hammarberg linjaa.