Reijo Tiensuu omistaa tontteja Ahvenjärvellä. Kun Tiensuu kuuli Kalajoen kaavoitusratkaisusta, hän esitti sitä myös Kittilän kuntaan, jossa ehdotuksesta kiinnostuttiin välittömästi.
Kittilä uuden edessä: kun kaava mahdollistaa loma-asumisen ja vakituisen asumisen
Vastaavanlainen kaavaratkaisu tehtiin Kalajoella ensimmäisenä Suomessa. Kalajoen kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia.
Lähellä Kätkätunturia, Ahvenjärven ympäristössä, tehdään historiallista asemakaavaa. Kaavassa, joka tuli ensimmäisen kerran vireille vuoden 2020 maaliskuussa, yhdistyvät vakituinen asuminen ja loma-asuminen. Kaavoitettavalla alueella on yli 70 tonttia, osa kunnan tontteja ja osa yksityisten maanomistajien – mukana on järvenrantatontteja, harjutontteja ja metsätontteja. Kittiläläisellä Reijo Tiensuulla on alueella 27 tonttia, joista puolet on jo varattu.
”Ajatuksena oli, että ensi kesänä päästäisiin rakentamaan infraa, mutta vielä täytyy odotella, että kaava saa lainvoiman”, Tiensuu toteaa.
Maanmittausinsinööri Toni Juuti Kittilän kunnasta kertoo, että alueella on tehtävä vielä lisäselvityksiä sulan maan aikaan touko–kesäkuussa. Museovirasto on lausunnossaan edellyttänyt arkeologista inventointia. Vasta sen jälkeen kaavan voi laittaa valtuuston nuijittavaksi.
”Jos kaava ennättäisi kesäkuussa valtuustoon, se olisi elokuussa lainvoimainen, mutta kaava-asioissa pitää aina muistaa, että siellä voi tulla vastaan jotakin, mikä viivästyttää prosessia”, Juuti sanoo.
Tiensuulta tontteja varanneet odottavat jo kovasti päätöksiä.
”Joukossa on loma-asunnon rakentajia mutta myös Kittilän kuntalaisia, jotka aikovat tehdä perheelleen kodin. Tonttien varaajat ovat olleet tyytyväisiä, kun voivat itse valita asunnon käyttötarkoituksen. Muutama mökkiläinenkin miettii, valitsisiko vakiasumisen vaihtoehdon, mutta jää nähtäväksi, miten kunta asiaa arvioi”, Tiensuu kertoo.
Kalajoki ensimmäinen
Vastaavanlaisia “hybridikaavoja” ei ole vielä Suomessa montaa. Kalajoki testasi uutta mallia ensimmäisenä Suomessa.
” En ole kuullut, että muualla kuin Kalajoella ja Sallatunturissa olisi vielä tehty vastaavia kaavoja”, Toni Juuti pohtii.
Kun kaava on hyväksytty, rakennusluvan hakija valitsee, hakeeko hän lupaa vakituisen asunnon rakentamiseen vai loma-asunnon rakentamiseen. Kunta harkitsee kunkin luvan tapauskohtaisesti.
”Emme tiedä, miten tämä malli käytännössä toimii, mutta nyt se kokeillaan ja nähdään.”
Kaavoituspäällikkö Jaana Pekkala Kalajoelta kertoo, että heillä on vakinaisen ja loma-asumisen mahdollistavasta kaavasta vain hyviä kokemuksia.
”Asukkaat ovat olleet todella tyytyväisiä. Enää he eivät ole ”vailla vakituista asumista” -statuksen alla. He ovat myös tyytyväisiä, kun voivat asua alueella, jossa on lähellä luonto ja meri. Talvella on ladut, kesällä viheralueet, reitit ja golfkentät. Yhtään negatiivista palautetta ei ole tullut, vaikka kesällä alueella on tietenkin paljon turisteja ja liikennettä, ja naapurusto voi vaihtua tiuhaan.”
Alueen kaavoitusta lähdettiin muuttamaan aikana, jolloin Pekkala ei vielä ollut kaavoituspäällikön virassa.
”Hiekkasärkkien alue on aina ollut todella suosittua loma-asuntoaluetta. Kaupunki teki vuonna 2018 päätöksen, että jätetään loma-asumiselle ydinalue, jossa on kylpylä ja palvelut, mutta mahdollistetaan keskustaa ympäröiville kortteleille ja tonteille loma-asumisen lisäksi myös ympärivuotinen asuminen. Silloin päädyttiin vaiheittaiseen asemakaavan muutokseen. Voimassaoleviin asemakaavoihin lisättiin pikku a, joka mahdollisti loma-asumisen lisäksi ympärivuotisen asumisen”, Pekkala selventää.
Kaavoituksen ulkopuolelle jäi Kesärannan alue, jossa elelee liito-oravia. Nyt tämänkin alueen kaavoitus on edennyt hyvässä hengessä.
”Itse asiassa huomenna alkaa kaavan nähtävillä olo. Olemme saaneet vihreää valoa viranomaistahoilta, selvitykset ovat nyt riittävät. Liito-oravat huomioitiin tarkemmilla kaavamääräyksillä.”
Kuntalaiset tasa-arvoiseen asemaan
Kolmesta Ahvenjärven tontista esisopimuksen laatinut Bo LKV:n Tanja Sotka on seurannut alueen kaavoitusprosessia suurella mielenkiinnolla. Hän kiittelee kuntaa edistyksellisyydestä.
”Kaavoitusratkaisut vaikuttavat suoraan kuntalaisten arkeen ja talouteen. Loma-asunnossa asuvan on vaikea saada lainaa, vakuutuksia tai esimerkiksi MobilePayta – ongelmia on lukuisia. Kaavat myös eriarvoistavat kuntalaisia. Kun parhaat alueet kaavoitetaan loma-asumiseen, kuntalaiset eivät pääse rakentamaan esimerkiksi rantatonteille”, Sotka sanoo.
Hän vertaa tilannetta kaupunkeihin.
”Voit omistaa kaupungissa useamman asunnon, asua yhdessä ja vuokrata toista. Ei näitä eritellä vakituiseen tai loma-asumiseen, ne ovat kakkos- tai kolmoskoteja. Vaikka kunta yrittäisi määrätä kaavalla, kuka missäkin asuu, todellisuudessa asuminen sekoittuu. Tänä päivänä asuminen on joustavampaa kuin ennen.”
Sotkan mukaan Levillä ja Kittilän kunnalla on suuri potentiaali houkutella kuntaan lisää vakituisia asukkaita, jotka siirtävät kirjansa Kittilään.
”Levin alueelle se muuttopaine kohdistuu. Koulu ja päiväkoti ovat jo täynnä. Levin mökeissä asuu paljon esimerkiksi hyvätuloisia etätyöläisiä, joilla on kirjat muualla. Heidät pitäisi saada kuntaan kirjoille ja vakituisiksi asujiksi.”
Hidas prosessi on myös turva
Vaikka kaava odottelee vielä lainvoimaa, Tiensuulta tontin varanneet malttavat odottaa.
”Ainakin ensi kesään he ovat sanoneet katsovansa. Ja kyllä se kaava jossain vaiheessa valmistuu. Ei ole vielä käynyt niin, että kaava olisi mennyt kerta kaikkiaan nurin. Tämän vuoden aikana se tulee pakostakin käsittelyyn.”
Se, että kaavoitukset välillä etenevät hitaasti, ei huoleta Sotkaa, päinvastoin.
”Kaavoittaminen on byrokraattista, kun otetaan kaikkien kanta huomioon. Se, että ei tehdä liian hätäisiä päätöksiä, on kaikkien turva.”
Levin Sanomat seuraa Ahvenjärven kaavoitusprosessia ja palaa asiaan kesän mittaan. Kaavoitukseen liittyvän aineiston löydät Kittilän kunnan verkkosivuilta vireillä olevista kaavoista.