Tuulikki aho on tuttu näky alppihiihtokilpailuissa. Levin kilpailuissa hän toimi rataryhmässä.
Kulissien takana – kisoja ei olisi ilman talkoolaisia
Kun Tuulikki Ahon lapset aloittivat alppihiihtoharrastuksen, ei äiti tiennyt, kuinka laji vielä vie mukanaan. Nyt Aholla on takanaan jo yli 20 vuotta talkootöitä alppihiihtokisoissa Suomessa ja ympäri maailmaa. “Rakkaudesta lajiin”, Aho nauraa.
Levin G.2.-rinteessä kisattiin maaliskuun puolivälissä miesten alppihiihdon Eurooppa-cupin pujottelupisteistä. Kilpailu oli kaksipäiväinen, ja pujottelijoita oli mukana himpun päälle 80. Kilpailu vedettiin onnistuneesti maaliin, kiitos talkoilijoiden, joita tämän kokoluokan tapahtumaan tarvitaan kymmenittäin.
”Pelkästään rataryhmässä oli viitisentoista henkeä. Lisäksi oli tietenkin kilpailunjohtaja, maalituomari, lähtötuomari, lähettäjä, lähes kymmenen porttituomaria, neljästä viiteen henkeä ajanottotoimistossa, kuuluttaja ja muu väki”, Tuulikki Aho ynnäilee.
Aho työskenteli rataryhmässä.
”Rataryhmä hoitaa esivalmistelut, verkottaa radan yleensä edellisenä päivänä ja purkaa verkot pois kisapäivän päätteeksi. Verkkojen laittamiseen kuluu neljästä kahdeksaan tuntia, verkkojen purkamiseen kahdesta neljään tuntia. Valmentajat merkitsevät radan rataryhmän avustuksella. Eurooppa-cupissa on harjakepit, jotka upotetaan painamalla maahan, kun taas maailmancupissa käytetään veivattavia kierrekeppejä. Harjakeppi on helpompi laittaa, mutta kierrekeppi pysyy paremmin”, Aho kuvailee.
Jotta rata on kisapäivänä priimakunnossa, se vaatii ison määrän työtä.
Kisan aikana Aho ja muut rataryhmän jäsenet huolehtivat kukin oman sektorinsa kepeistä ja huoltavat rataa.
”Olympialaisissa, MM-kisoissa ja MC-kisoissa yhdessä radassa on noin 60–70 keppiä ja jokaiselle kepille on nimetty oma vastuuhenkilönsä”, Aho kertoo.
Kepit ottavat jatkuvasti osumaa, kun laskijat hujauttavat ohi yli 40 kilometrin tuntivauhdilla. Katkennut tai irronnut keppi on saatava vauhdilla korjattua, jotta seuraava laskija pääsee radalle.
”Olemme kilpailun ajan aamusta iltaan suksien päällä rinteessä. Mutta tänäänkin aion mennä vielä kisapäivän jälkeen laskemaan, kun on näin hyvä sää”, Aho kertoi kisarupeaman keskeltä Levin Sanomille.
Suomessa taitavat talkoolaiset
Tuulikki Aho tuntee Suomen alppihiihtopiireissä lähes kaikki talkoilijat, etenkin pohjoisessa. Jokaisella heistä on takanaan oma polkunsa lajin pariin. Ahon kipinä syttyi, kun hänen lapsensa aloittivat alppihiihtoharrastuksen Rukalla. Ja siitä on kuinka kauan?
”Apua! Mitä siitä nyt on”, Aho pohtii.
”Olisikohan 24 vuotta. Kyllä, tasan 24 vuotta!”
Lasten harrastuksesta tuli nopeasti koko perheen harrastus.
”Molemmat lapset alkoivat kisata, kun olivat täyttäneet kuusi vuotta. Heillä ei ollut valmentajaa, joten kävin koulutuksen ja ryhdyin valmentamaan koko ryhmää. Junnuaikana kiersimme Suomea, ja pidimme kesäleirit Alpeilla. Yläasteen jälkeen lapset jatkoivat Rukan Alppilukioon ja saivat sieltä valmentajat.”
Aho on ollut alusta saakka mukana kisoissa myös talkoolaisena: ensin porttituomarina, sitten porttituomarin esimiehenä ja rataryhmässä.
”Olen käynyt Ski Sport Finlandin kilpailunjärjestämiskoulutuksia. Kouluttajia on vain muutama Suomessa”, Aho kertoo.
Emil Keränen (vasemmalla) kehui Levin olosuhteita mutta harmitteli pientä virhettä, jota ilman mies olisi saattanut yltää kärkikymmenikköön.
Suomessa talkoolaisten osaaminen on kovaa tasoa, ja oppia on viety myös maailmalle. Tuulikki Aho ja muu Suomen tiimi ovat talkoilleet muun muassa Korean ja Pekingin olympialaisissa sekä Åren ja Narvikin MM-kisoissa.
”Korealaisilla oli jonkin verran kokemusta alppihiihtokisoista, mutta kiinalaisilla ei oikeastaan yhtään. Kiinalaiset katsoivat sivusta ja opettelivat. Meillä Suomessa kaikki toimii paljon suoraviivaisemmin, kun taas maailmalla on enemmän säätämistä”, Aho muotoilee.
Mutta on isoilla ja pienemmillä kisoilla yhtymäkohtansakin: on sitten olympialaiset tai Eurooppa-cup, rata jäädytetään käsipelillä.
”Jäädyttämiseen käytetään usein palkkeja. Yksi palkki on noin neljä metriä leveä, ja rinteessä yleensä neljästä kahdeksaan palkkia kerrallaan. Niiden liikutteluun tarvitaan vähintään kymmenen talkoolaista. Palkkiin tulee letkun kautta vesi, joka sitten leviää palkista paineella rinteeseen. Jäädytys voidaan tehdä myös ihan vain vesiletkuilla.”
Esimerkiksi Levi Blackin eli G.2.-rinteen jäädytys vie käsipelillä noin kymmenen tuntia. Jäädytys tehdään yleensä noin viikko ennen kisoja, kuten myös nyt Levillä tehtiin.
Työtä nuorisourheilun eteen
Talkoolaisen osa ei ole helppo. Aho työskenteli aiemmin yrittäjänä ja kertoo, että sen ansiosta hänen oli mahdollista järjestää aikaa esimerkiksi olympialaisille. Yhteen olympiareissuun hujahti neljästä viiteen viikkoa.
”Olympialaisissa linja-auto haki meidät aina aamulla kello 4.20 kisapaikalle ja toi illalla kello 18–19 takaisin hotellille. Koreassa meillä oli koko reissun aikana yksi vapaapäivä, ja silloin kävimme Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla. Lähtö oli aikaisin aamulla, ja päivä oli pitkä. Silloin mietin, että mieluummin olisin nukkunut päivän hotellilla”, Aho hymähtää.
Talkoolaisen työ on usein hyvin fyysistä.
”Åressa tuli yhdessä yössä metri lunta, samoin kävi Pekingissä. Siinä oli aikamoinen lapioiminen ja lakaiseminen, että saatiin rata laskukuntoon. Konetta ei voi päästää radalle enää siinä vaiheessa, kun rata on jäädytetty.”
Talkoolainen ei saa työstään rahaa eikä ehdi vierailemaan nähtävyyksissä. Ahon lapsetkin ovat jo aikuisia ja jättäneet alppihiihtokisaamisen. Mikä siis saa talkoilemaan?
”Rakkaus lajiin kai, ja hyvät ystävät, joita olen lajin kautta saanut ja joita näen aina talkoissa. Täytyy kompata yhtä talkookaveria, joka sanoi, että mitäpä sitä ei tekisi nuorisourheilun eteen”, Aho sanoo.
”Ja onhan minulla nyt ainakin näitä toppatakkeja koko loppuelämäni tarpeisiin”, hän nauraa ja esittelee yllään olevaa muhkeaa valkoista takkia, jossa lukee isoin kirjaimin Peking 2022.
Liivit naulaan kisan päätteeksi. Talkoolaisten työ jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kilpailijat ovat jo kotimatkalla.
Kevään aikana Levillä kisataan vielä muun muassa Fearless Finns Freeski Tourin finaalit 14.–16.4. sekä kumparelaskun Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 20.–23.4. Kevään kilpailut löydät www.levi.fi/tapahtumat sivulta. Tuulikki Ahon seuraava talkoilurupeama on Suomulla 30.3.–2.4. pujottelun ja suurpujottelun SM-kilpailuissa ja sen jälkeen Ylläksellä 13.–22.4., jolloin Rukan Alppihiihtoyhdistys järjestää Nuorten ja aikuisten SM-vauhtikisat, lajeina Super-G ja syöksylasku.
Tuulikki Aho
Syntyjään Kemistä, asuu Kuusamossa.
Edustaa Ruka Slalomia.
Takana jo 24 vuotta talkoilua alppihiihtokilpailuissa.
Talkoillut muun muassa Korean ja Pekingin olympialaisisa, Åren ja Narvikin MM-kisoissa sekä lukuisissa SM- ja FIS-kilpailuissa.