Maalari maalasi maisemaa, keltaista ja punaista

Ruska on puille työteliästä aikaa. Ne nimittäin näkevät vaivaa punaisen värin tekemiseen. Keltainen sen sijaan syntyy vähemmillä ponnisteluilla.

Tänä vuon­na rus­ka tun­tuu löy­tä­neen tien­sä Lap­piin ih­meen ajois­sa – jo elo­kuun puo­li­vä­lis­sä ke­sän vih­reys al­koi vaih­tua syk­syn kel­tai­seen. Läm­pi­mäl­lä ja kui­val­la lop­pu­ke­säl­lä on täs­sä näp­pin­sä pe­lis­sä. Mut­ta tie­dät­kö, mis­tä var­si­nai­sen rus­kan upea vä­ri­lois­to joh­tuu? Tut­tu se­li­tys on, et­tä puut ot­ta­vat run­koon ja juu­riin tal­vek­si tal­teen tär­kei­tä ai­nei­ta, ku­ten yh­teyt­tä­mi­seen tar­vit­ta­van leh­ti­vih­re­än ha­jo­a­mis­tuot­tei­ta, jol­loin jäl­jel­le jää­vät vä­rit pää­se­vät lois­ta­maan va­lo­kei­las­sa. Rus­kan vä­rit syn­tyi­si­vät siis puun tal­vi­va­ras­toin­nin si­vu­tuot­tee­na. Tämä se­li­tys ei pi­dä­kään täy­sin paik­kaan­sa. Tut­ki­joil­le rus­kan vä­rien pe­rim­mäi­nen syy on edel­leen ar­voi­tus.

Värien takana karotenoidit ja antosyaanit

Kel­tais­ten ja orans­sien leh­tien vä­ris­tä vas­taa­vat ka­ro­te­noi­di-yh­dis­teet, kun taas pu­nai­sen vä­rin saa­vat ai­kaan an­to­sy­aa­nit.

Suo­ma­lai­sis­ta puis­ta pu­nai­sen syys­pu­vun voi­vat saa­da esi­mer­kik­si pih­la­ja ja vaah­te­ra, mut­ta tämä väri on sel­väs­ti kel­tais­ta ja orans­sia har­vi­nai­sem­pi meil­lä poh­jo­las­sa.

Kel­tai­nen väri vai­kut­taa tu­le­van il­man pon­nis­te­lu­ja, si­vu­tuot­tee­na, mut­ta pu­nai­sen vä­rin te­ke­mi­seen ku­luu puul­ta ener­gi­aa. Väri ei siis tu­le­kaan esiin ihan vain va­hin­gos­sa, vaan puu nä­kee vai­vaa pu­nai­sen te­ke­mi­seen.

Mut­ta mik­si? Joku syy taus­tal­la täy­tyy ol­la, ei ku­kaan hu­vik­seen ku­lu­ta ener­gi­aa.

On mon­ta te­o­ri­aa, mik­si puu te­kee leh­dis­tään pu­nai­set. Yk­si se­li­tys liit­tyy sii­hen, et­tä an­to­sy­aa­nit ovat an­ti­ok­si­dant­te­ja, jot­ka toi­mi­vat suo­je­le­vien hen­ki­var­ti­joi­den lail­la. Ken­ties niil­lä on tär­keä roo­li suo­jel­la puun leh­tiä sii­nä vai­hees­sa, kun tär­kei­tä yh­dis­tei­tä siir­re­tään tal­vek­si tur­vaan.

Ym­pä­ri maa­il­maa tie­de­tään, et­tä kas­vit muut­tu­vat eri­lai­sis­sa stres­si­ti­lan­teis­sa pu­nai­sek­si. Syk­syn suu­ret läm­pö­ti­la­vaih­te­lut yö­pak­ka­si­neen ovat kas­veil­le stres­saa­via, jon­ka vai­ku­tuk­sil­ta an­to­sy­aa­nit voi­vat suo­jel­la.

Täs­tä joh­tu­nee myös se, mik­si poh­joi­ses­sa rus­ka on pal­jon upe­am­pi vä­rie­si­tys kuin ete­läs­sä – La­pin al­ku­syk­syyn liit­tyy usein ää­re­viä läm­pö­ti­lo­ja. Niin­pä kas­vit tuot­ta­vat pal­jon an­ti­ok­si­dant­te­ja, eli an­to­sy­aa­ne­ja, suo­jak­si. Ja tämä stres­si­re­ak­tio nä­kyy meil­le upe­a­na pu­nai­se­na maa­rus­ka­na.

Puil­la­kin pu­nai­nen väri liit­ty­nee stres­siin, ai­na­kin osit­tain. Mut­ta se ei vält­tä­mät­tä ole koko to­tuus.

Punainen suojaa kirvoilta?

Erään te­o­ri­an mu­kaan pu­nai­nen väri toi­mii va­roi­tuk­se­na kas­vin­syö­jil­le. Et­tä ei­pä kan­na­ta edes yrit­tää, olen pa­han­ma­kui­nen puu. Tar­kem­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa on kui­ten­kin ha­vait­tu, et­tei­vät vaik­ka­pa kir­vat edes näe pu­nais­ta. Niin­pä se­li­tys on kään­ty­nyt si­ten, et­tä pu­nai­nen väri ken­ties toi­mii puul­le nä­ky­mät­tö­myys­viit­ta­na, joka suo­je­lee leh­tiä kir­vo­jen hyök­käyk­sel­tä.

Ja toi­saal­ta, mitä hait­taa puul­le oli­si, vaik­ka sen leh­det syö­täi­siin, kun se on joka ta­pauk­ses­sa pian pu­dot­ta­mas­sa ne? Pu­nai­sek­si muut­tu­vil­la puil­la voi ol­la etu kel­tai­siin ver­rat­tu­na seu­raa­va­na ke­sä­nä: kir­vo­jen mu­nat tal­veh­ti­vat puis­sa ja is­ke­vät nii­hin kun­nol­la vas­ta ke­vääl­lä kuo­riu­tu­es­saan. Eh­kä­pä pu­nai­nen nä­ky­mät­tö­myys­viit­ta en­nal­ta­eh­käi­see seu­raa­van vuo­den hyön­teis­tu­ho­ja.

Keltaisen taustalla evoluution sattuma

Mut­ta en­tä­pä kel­tai­set leh­det? Kir­vat sat­tu­moi­sin nä­ke­vät hy­vin kel­tais­ta vä­riä ja ra­kas­ta­vat sitä. Täl­lai­set leh­det ve­tä­vät kir­vo­ja puo­leen­sa mag­nee­tin ta­voin. Lap­pi on pul­lol­laan kirk­kaan kel­tai­se­na hoh­ta­via koi­vu­ja. Ei kai puu ha­lua hou­ku­tel­la tu­ho­lai­sia ta­hal­laan? Mik­si kel­tai­sik­si muut­tu­vil­la puil­la ei oli­si suo­jaus­st­ra­te­gi­aa kas­vin­syö­jiä vas­taan?

Syy voi löy­tyä evo­luu­ti­os­ta. Poh­jois-Eu­roo­pas­sa kel­tai­nen on ny­kyi­sin syk­syn yleis­vä­ri ja pu­nai­nen on har­vi­nai­nen. Pu­nai­se­na heh­ku­via pui­ta taas nä­kee enem­män Poh­jois-Ame­ri­kan ja Itä-Aa­si­an rus­kas­sa.

Poh­jois-Eu­roo­pas­sa jää­kau­det ovat vai­kut­ta­neet mer­kit­tä­väs­ti ny­kyi­seen la­jis­toon. Al­pit ete­läs­sä ovat es­tä­neet la­jien “pa­ke­ne­mi­sen” le­vi­ä­vän jää­mas­san al­ta, ja mo­net puu­la­jit ovat hä­vin­neet meil­tä. Sa­mal­la ovat hä­vin­neet kas­vin­syö­jät, jot­ka ai­koi­naan kiu­sa­si­vat pui­ta. Vii­me jää­kau­den jäl­keen tän­ne le­vit­täy­ty­neil­lä puu­la­jeil­la on ol­lut eri­lai­nen ti­lan­ne kuin muu­al­la – niil­lä ei eh­kä ol­lut­kaan niin pal­joa hyön­tei­siä kiu­sa­naan. Eh­kei puil­la ol­lut tar­vet­ta suo­jel­la leh­ti­ään niin ha­na­kas­ti. Tu­ho­lais­pai­neen puut­tu­es­sa tääl­lä ovat yleis­ty­neet kel­tai­sek­si vär­jäy­ty­vät puut.

Pui­den sie­lun­mai­se­maa on han­ka­laa tul­ki­ta. Mitä enem­män pui­ta tut­ki­taan, sitä enem­män ky­sy­myk­siä ne he­rät­tä­vät. Var­maa on, et­tä me ih­mi­set tie­däm­me vain pin­ta­raa­pai­sun nii­den elä­mäs­tä.

Vaik­kei var­mo­ja vas­tauk­sia rus­kan vä­rien pe­rim­mäi­seen syy­hyn vie­lä ole, saam­me on­nek­si ihail­la pui­den ja mui­den kas­vien syy­sa­sus­tei­ta. Min­kä kas­vin syys­pu­ku on si­nus­ta hie­noin?

-------------------------

RUSKAVAHTI KERTOO, MISTÄ LÖYTYY PARAS RUSKA?

Kan­sain­vä­lis­tä mat­kai­lua edis­tä­vä Vi­sit Fin­land on jul­kais­sut ver­kos­sa te­ko­ä­lyä hyö­dyn­tä­vän Rus­ka­vah­ti-pal­ve­lun (Au­tumn Fo­li­a­ge Live), joka ker­too mil­loin ja mi­hin päin Suo­mea kan­nat­taa mat­kus­taa, jos ha­lu­aa pääs­tä naut­ti­maan kau­neim­mas­ta rus­kas­ta.

Rus­ka­ti­lan­net­ta en­nus­te­taan te­ko­ä­lyn avul­la ja tu­lok­set vie­dään help­po­käyt­töi­seen kart­ta­nä­ky­mään. Pal­ve­lu hyö­dyn­tää muun mu­as­sa koko Suo­men alu­eel­ta ke­rät­tyä tie­ka­me­ra-ai­neis­toa ha­vai­tak­seen rus­kan ete­ne­mi­sen syys­kau­den ai­ka­na. Te­ko­ä­ly pro­ses­soi ja ja­los­taa ke­rä­tyis­tä ku­vis­ta in­for­maa­ti­on, yh­dis­tää sen sää­ti­las­ta saa­ta­vaan tie­toon ja luo nä­ky­män rus­kan vai­heis­ta ai­na Han­gos­ta Enon­te­ki­öön saak­ka.

Käy kurk­kaa­mas­sa: vi­sit­fin­land.com/en/au­tumn-fo­li­a­ge-live