Kun lokakuun syyslomasta tulikin talviloma

Väi­nö Au­tio, 8, au­raa to­me­ras­ti kään­nök­seen ja sit­ten seu­raa­vaan. Tei­ja-äi­ti las­ket­te­lee pe­räs­sä. Lo­ka­kuu­ta on vie­lä viik­ko jäl­jel­lä, mut­ta Le­vil­lä on jo täy­si tal­vi.

− Syys­lo­mal­le­han me tu­lim­me, nyt vain vaih­tui­vat pyö­rät suk­siin, lap­peen­ran­ta­lais­kak­sik­ko nau­raa.

Var­hai­nen tal­vi ei har­mi­ta, päin­vas­toin.

− Pää­sim­me aloit­ta­maan las­ket­te­lu­kau­den en­sim­mäis­tä ker­taa jo lo­ka­kuus­sa. Vaik­ka on­han se has­sua, sil­lä ko­to­na oli läh­ties­säm­me vie­lä kun­non rus­ka.

Sa­mas­sa pai­kal­le kur­vaa­vat Ol­li-isä ja 12-vuo­ti­as Neea. Lo­man viet­toon Le­vil­le on tul­tu koko per­heen voi­min.

Jos tark­ko­ja ol­laan, ai­no­as­taan lap­set ovat syys­lo­mal­la: isä pi­tää vii­meis­tä ke­sä­lo­ma­viik­ko­aan, ja äi­ti on sal­do­va­pail­la.

− En­sim­mäis­tä ker­taa las­ken ke­sä­lo­mal­la, Ol­li vir­nis­tää.

Rin­tee­seen pop­poon hou­kut­te­li isä − niin asia ta­paa kuu­lem­ma ol­la myös ko­to­na Lap­peen­ran­nas­sa.

− Ol­li in­nos­taa mei­tä mui­ta mu­kaan. Ja olem­me­han me sit­ten tyy­ty­väi­siä, kun vain saam­me läh­det­tyä, Tei­ja ker­too.

Väi­nön mie­li te­kee jo tuo­li­his­sin kyy­tiin. Sel­lais­ta ei Myl­ly­mä­en ko­ti­rin­tees­sä ole.

Kumpareita, kuukkeleita ja kylpylää

Yläil­mois­sa on ai­kaa jat­kaa ju­tus­te­lua. Au­ti­on per­he on en­sim­mäis­tä ker­taa Le­vil­lä.

− Ai­kai­sem­min olem­me las­ke­tel­leet Myl­ly­mä­en li­säk­si Tah­kol­la, Hi­mok­sel­la ja Ru­kal­la, Tei­ja lu­et­te­lee.

Tä­nään Le­vil­lä Väi­nön suo­sik­ki on kum­pa­re­rin­ne.

− Kum­pa­rei­ta on kiva las­kea!

Pelk­kää las­ket­te­lua ei Au­ti­oi­den lo­ma­viik­ko kui­ten­kaan ole. Per­he on muun mu­as­sa käy­nyt pa­ti­koi­mas­sa, ja lu­vas­sa on vie­lä ai­na­kin kyl­py­lä­käyn­ti. Vesi on­kin per­heel­le tut­tu ele­ment­ti, sil­lä koko po­ruk­ka kuu­luu Sai­maan Nor­pat -su­kel­lus­seu­raan.

Muu­ta­kin mu­ka­vaa on lo­mal­le mah­tu­nut.

− Olem­me näh­neet kuuk­ke­lei­ta ja po­ro­ja, äi­ti ja Väi­nö ker­taa­vat.

− Ja mök­ki on hie­no! Se on pa­ras­ta, Neea tuu­mii.

Oli oi­ke­as­taan hie­man sat­tu­maa, et­tä Au­ti­ot pää­tyi­vät juu­ri Le­vil­le. Tei­jan työ­pai­kal­la ar­vot­tiin, kuka sai­si vuok­ra­ta koh­tuu­hin­taan yri­tyk­sen kah­dek­san hen­gen mö­kin Le­vil­lä lap­peen­ran­ta­lais­ten syys­lo­ma­vii­kol­la. On­ni suo­si Tei­jaa.

− Mie­let­tö­män iha­naa! hän huu­dah­taa.