Espoolainen tulevaisuudentutkija on Levillä tuttu vieras. Halava käy tunturissa viidestä kuuteen kertaan vuodessa, sekä työn puolesta että vapaa-ajalla.
Tulevaisuudentutkija: ”Lappi on edelläkävijä”
Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava haastaa totuttuja näkemyksiä kausityöstä ja kehottaa pohjoisen kuntia ja toimijoita tiiviiseen yhteistyöhön: ”Koko alueen pitäisi olla yhtenäinen ulkoilun ja ulkoilmaelämän keskittymä.”
Etelä-Euroopan kartta hehkuu punaisena, kun tulevaisuudentutkija Ilkka Halava aloittaa diaesityksensä.
− Espanjan Valenciassa mitattiin viime elokuussa, keskellä parasta lomakautta, lämpöennätys 46,8 astetta. Se tarkoittaa Lapin matkailulle selkeää viestiä: kesä Välimeren maissa ei tule enää olemaan matkailusesonkia, vaan kesäajan matkailu siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi.
Halava on saapunut Leville pääpuhujaksi Tulevaisuuden tekijät hiihtokeskusalueilla -tapahtumaan. Seminaarissa keskustellaan sen nimen mukaisesti alan ja alueen tulevaisuudesta mutta myös haetaan konkreettisia vinkkejä muun muassa rekrytointiin ja markkinointiin. Halavalla vinkkejä on kosolti, mutta ensin hän haastaa kuulijaa kyseenalaistamaan totuttuja uskomuksia.
Suomessa ei ole aiempaa turvattomampaa, päinvastoin. Kausityö ei ole ongelma vaan tulevaisuuden ihannetyö. Kittilän ei kannata kilvoitella Kolarin tai Muonion kanssa vaan tavoitella yhteistyötä naapureiden kesken.
Halava jatkaa ennätyskuumasta viime vuodesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
− Planeetta osoittaa, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. Turisti ei mene ulos päiväsaikaan, kun lämpötila on yli 40 astetta. Tämä sataa voimakkaasti pohjoisen Suomen laariin. Nyt on rakentumisen ja rakentamisen aika, ja hyvän elämän kuva on muuttumassa, hän sanoo.
Outdoors-keskittymä
Espoolainen tulevaisuudentutkija on Levillä tuttu vieras. Halava käy tunturissa viidestä kuuteen kertaan vuodessa, sekä työn puolesta että vapaa-ajalla. Toissa vuonna hän jopa osti tontin Kallosta.
− Pohjoisen olemus kiinnostaa, sen vahvuus, selkeys ja voima.
Mikä pohjoisessa sitten on erityistä, mitkä ovat tämän alueen valtit? Halava miettii tovin ja vastaa.
− Tarinapohja ja outdoors-elämäntapa. Täällä halutaan elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Täällä on puhdasta ja varmasti talvi. Ja nyt on myös turvallista.
Turvallisuuden Halava nostaa esiin sekä seminaariesityksessään että myöhemmin haastattelussa. Muuttunut turvallisuustilanne pitäisi hänen mukaansa näkyä jo tämän vuoden markkinoinnissa.
− Monet turistit ja pääomasijoittajat ovat pitäneet Suomea turvattomana Venäjän-rajan takia. Nyt maariski on käytännössä poistunut Natoon liittymisen ja Yhdysvaltain ja Suomen kahdenvälisen DCA-puolustussopimuksen myötä. Se, miten kansainvälinen turisti katsoo Suomea, on muuttunut selvästi aiempaa paremmaksi.
Halava odottaa Lapin matkailijaprofiilissa muutosta, kun myös pohjoisamerikkalaiset uskaltautuvat aiempaa rohkeammin Suomeen. Pohjois-Amerikasta kannattaa ottaa mallia suhtautumisessa etäisyyksiin, hän sanoo.
− Pohjoisamerikkalaisesta näkökulmasta Helsinki, Tampere ja Jyväskylä ovat vierekkäin. Myös pohjoinen täytyy nähdä yhtenäisenä alueena, jossa kahden tunnin matka ei ole mitään tällaisessa maisemassa. Jos mietitään Suomen todellista olemusta, niin pääkaupunkiseutu, järvi-Suomi, Lappi ja rannikko on hyvin oikeantyyppinen jako, jonka kansainvälinen turisti ymmärtää. Sen mukaan pitäisi organisoida tekemiset.
Halava näkee Pohjois-Suomen yhtenäisenä outdoors- eli ulkoilu- ja ulkoilmaelämäkeskittymänä, jossa matkailijan pitäisi pystyä majoittumaan yhtä lailla Rovaniemellä, Levillä tai Kuusamossa ja suunnata sieltä samoihin aktiviteetteihin ja palveluihin.
− Tämä edellyttäisi liikenneyhteyksien parantamista, mutta logistiikan järjestäminen ei ole ylivoimainen kysymys. Alueiden välillä voisi olla metromaisesti toimiva bussiyhteys, siis renkailla ja päästöttömästi, hän ideoi.
Valtion toteutettavaksi liikenneyhteyksiä ei kuitenkaan kannata jättää, hän arvioi.
− Valtiovetoisuus on mahdotonta, siihen valtiolla ei ole rahoja. Tämä kannattaisi toteuttaa yksityisesti, hän sanoo.
Edellä muuta maata
Ulkoilukeskittymänä Lappi on Halavan mukaan edellä muuta Suomea.
− 2030-luvulla jokainen työyhteisö ymmärtää, että sen tulee olla liikuntaorganisaatio. Elämäntapa, jossa ensin istutaan kahdeksan tuntia ja sitten seuraavat kahdeksan tuntia kuntoudutaan siitä, ei tule jatkumaan. Lappilainen elämäntyyli on liikkeellä olemista: täällä ollaan jo siellä, mihin muu Suomi on vasta tulossa, hän sanoo.
Lapin olisi syytä olla ylpeä siitä, että se tekee asioita ennen muita.
− Koko työelämä muuttuu ja liikkuu siihen suuntaan, että 2040-luvulla työtä tekevistä vain 40 prosenttia tekee töitä vakituisessa palkkatyösuhteessa. Ihmiset haluavat enemmän autonomiaa ja itsemääräämisoikeutta sekä joustavuutta työntekoon. Tässä katsonnassa kausityö ei edusta ongelmaa vaan vahvuutta, tulevaa.
Halava pohtii, kuinka ulkomailta Suomeen tuleva kausityöläinen kokee kausityön seikkailuna.
− Työ on kaikkea muuta kuin tylsää, ja lisäksi se on kohtaamistyötä, mitä kaikki työ 2030-luvulla tulee olemaan. Viiden vuoden sisällä tekoälyratkaisut muuttavat paljon ja paljastavat, että hirveän monen suomalaisen palkkatyö on ennakoitavaa. Sellainen työ on helppo tehdä koneen kanssa. Tämä ei tarkoita työttömyyttä vaan sitä, että yksittäisen työntekijän kyky tuottaa arvoa moninkertaistuu, hän arvioi.
Mutta kuinka ulkomailta tai kotimaasta tuleva kausityöläinen sitten pärjää taloudellisesti? Millä hän elää loppuosan vuotta?
Halava huoahtaa.
− Olen jo 15 vuotta puhunut siitä, kuinka Levi on erinomainen kohde yli 50-vuotiaalle eurooppalaiselle turistille. Täällä on siistiä, puhdasta ja hyvät palvelut − silloin kun joku vain on paikalla. Ilmeinen vastaus on, että kausityöntekijän toinen puoli vuodesta koostuisi kesäaktiviteeteista täällä. Sitä ajatusta vain pitäisi nostaa enemmän esiin!
Hän jatkaa visiointia.
− Levillä voisi olla kesämatkailuun erikoistunut matkailualan toimija, joka houkuttelisi tänne niitä matkailijoita, jotka perinteisesti menevät juuri esimerkiksi Espanjaan. Siellä turisti ei enää voi kesällä turvallisesti olla, mutta täällä lämpöä on 20−25 astetta. Tämän alueen arvo nousee. Jo ensi kesänä painopiste muuttuu.
Ulkopuolelta näkee paremmin
Jos suhtautuminen kesämatkailun mahdollisuuksiin kaipaa muutosta, sitä kaipaa Halavan mukaan myös se, kuinka opiskelijat nähdään.
− Suomessa on ikärasistinen rakenne, ja meidän pitää skarpata siinä, miten katsomme opiskelijoita. He tulevat rakentamaan tulevaisuuden yrityksiä. Perusviestini yrittäjille on, että kannattaa arvostaa eri sukupolvien kyvykkyyttä. Jos toimisin yrittäjänä Lapissa, kokoaisin ammattikorkeakoulun kansainvälisistä opiskelijoista viiden hengen ryhmän advisor-tehtävään. Opiskelijoita kannattaa ottaa keskustelukumppaneiksi sellaiseen rooliin, missä heillä on oikeus puhua.
Halavan ideoimassa advisor- eli neuvontaroolissa opiskelijoilta kysyttäisiin, miltä yrityksen matkailumarkkina näyttää heidän kotimaansa näkökulmasta. He voisivat tehdä videoita yrityksestä omalla äidinkielellään ja vinkata, mihin tahoon kunkin kotimaassa kannattaa ottaa yhteyttä. Työstä maksettaisiin palkkio.
− Ulkopuolelta näkee ihan eri tavalla. Meillä on yhä paljon yrityksiä, joiden kaikki hallituksen jäsenet ovat perheenjäseniä. Se ei kannata, vaan mukaan kannattaa ottaa sekä perheen ulkopuolisia että eri-ikäisiä. Jos haluamme tehdä muutosta, se vaatii tietoista täyskäännöstä.
Halava vinkkaa yrityksille toisenkin asian, joka hänen mukaansa etenkin yksinyrittäjien kannattaa hoitaa kuntoon.
− Laita someasiat kuntoon. Maine ja suosittelut nousevat uuteen arvoon, kun perinteinen mainonta häviää. Someprofiili on yrittäjälle digitaalinen kommunikaatiokehä, jolla tapahtuu ratkaisevan tärkeää kommunikaatiota, hän sanoo.
Halava pitää mahdollisena, että sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisessa keskustelussa vähenee lähitulevaisuudessa merkittävästi. Matkailuyrittäjien kuitenkin kannattaa hänen mukaansa käydä someprofiilissaan matkailuaiheista keskustelua.
− Älä kehu itseäsi, vaan anna työsi kantaa. Sosiaalinen media on rajapinta, missä maine ja suosittelu voivat näkyä.
Suomen suosituin puhuja tietää, mistä puhuu. Seminaari on loppunut, mutta Ilkka Halavan nimi vilahtelee tilaisuudesta tehdyissä somepostauksissa. Hyvin tehty työ kantaa kauaksi.
ILKKA HALAVA
Tulevaisuudentutkija ja futuristi. Kehittäjä, työelämän tutkija ja valmentaja, puhuja, salibandyvalmentaja.
Syntynyt Turussa, asuu Espoossa.
Koulutukseltaan kauppatieteen maisteri.
Suomen suosituin puhuja, vuodessa noin 150 esiintymistä.
TULEVAISUUDENTUTKIMUS
Jäsentää aikaa. Katsoo kymmeniä vuosia eteenpäin.
Tutkii ja ymmärtää, mitä termejä puuttuu. Jos ei ole termejä, asioista on vaikea keskustella.
Historiantutkimuksen alalaji. Erilaisiin kysymyksiin löytyy usein vastauksia historiasta.
Tällä hetkellä olennaista on ymmärtää, miltä Suomi näyttää murroksen jälkeen, kun planeettakestävyys on saavutettu ja digitaalisuudesta on tullut arkipäivää.