Fahad selvitti jo ennen saapumistaan, minkälainen on Suomen sää ja kulttuuri. Zubair kertoo, että vaati rohkeutta muuttaa Suomen ja Lappiin.
Ulkomailta töihin Leville: ”Täytyy olla hieman seikkailija”
Elämän muuttava kokemus, sellainen, joka jokaisen tulisi kokea. Tähän tiivistelmään päätyivät Zubair, 28, ja Fahad, 26, kun heiltä kysyttiin perimmäistä syytä siihen, miksi tulla töihin Suomen Lappiin ja Leville, ja millaista elämä täällä on.
Eurooppaan pakistanilaislähtöiset miehet olivat tulleet tahoillaan opiskelemaan ja töihin. Etelä-Euroopassa ja isoissa kaupungeissa oli kyllä työmahdollisuuksia, mutta koronapandemia toi omat haasteensa viime vuosille. Sattumoisin he osallistuivat samaan Work in Lapland -webinaariin, jossa esiteltiin työmahdollisuuksia Suomen Lapissa. Molemmat ihastuivat maisemiin, ja alkoi kiivas tiedonetsintä netistä. Löytyi upeita revontulikuvia ja tietoa ihmeellisestä paikasta, jonne kaikki halusivat tulla lomalle. Vaan miten voisi selviytyä ja elää arkea sellaisissa pakkasissa, mitä Lapissa koetaan joka talvi?
”Otin tosi paljon selvää ja luin netistä tietoa säästä, pakkasista ja myös kulttuurista ja elämästä täällä. Varauduin etukäteen huolellisesti”, Fahad kertoo.
”Tämä kokemus on ollut jo nyt enemmän kuin odotin”, Zubair lisää.
”Kun tulin bussilla Rovaniemeltä ja astuin ulos ensimmäistä kertaa, pakkasta oli 15:n ja 20:n välillä. Ymmärsin, että tämä on jotain ihan toista kuin Etelä-Euroopassa.”
Kielitaito avainasemassa arjessa
Miehet näkevät paikallisen kielen osaamisen aivan olennaisena taitona, jotta pääsee täysin mukaan työporukkaan ja pystyy toimimaan osana yhteiskuntaa.
”Jos jäisin tänne vaikka viideksi vuodeksi, haluaisin ehdottomasti osata kieltä.”
Se, että suomi on vaikea kieli, heillä on jo tiedossa.
”Olisi todella hyvä, jos työn ohella täällä voisi osallistua kielikurssille, jossa keskustellaan ja jossa voisi vaihtaa ajatuksia toisten kieltä opiskelevien kanssa. Netin kautta tätä kieltä on ihan mahdoton oppia”, he tuumivat.
Kielitaito voisi auttaa myös sosiaalisen piirin laajentamisessa. Uusiin ihmisiin tutustuminen ei ole ihan helppoa: pitää olla rohkea ja nähdä vaivaa ja usein tehdä itse aloite. Kovin tutulta kuulostaa miesten kokemus siitä, että suomalaiset suotta aristelevat englannin puhumista, niin hyvä kielitaito monilla on – eikä toisaalta haittaa, vaikkei heti yhteistä kieltä olisikaan.
”Portugalissa tutustuin ihmiseen, joka ei puhunut sanaakaan englantia, enkä minä silloin vielä puhunut portugalia. Kuitenkin hän sai jotenkin ilmaistua, että olen hänen ystävänsä”, Zubair muistelee.
”Toisaalta, kun kukaan ei juuri puhu sinulle pariin kuukauteen, ainakin saat tilaisuuden tutkiskella itseäsi ja omaa sieluasi”, Zubair muotoilee runollisesti alkuajan hiljaisuuden kokemuksensa.
”Ihmiset ovat kyllä ystävällisiä ja vastaanottavaisia, vaikka keskusteluyhteyden saaminen voi viedä vähän aikaa ja vaatia epämukavuusalueelle astumista.”
Työtä ja vapaata sopivassa suhteessa
Lapin eksotiikka, luonto ja mahdollisuus kokea matkailuelämyksiä töiden ohessa toimivat Fahadille ja Zubairille houkuttimena tulla alueelle mutta myös työ on miehille tärkeää. He arvelevat, että täältä saadusta työkokemuksesta on hyötyä tulevaisuudessa.
Ravintola-alalla, jolla miehet Levillä työskentelevät, työtä on usein tarjolla ulkomailta tuleville. Ja työtä he ovat tottuneet tekemään.
”Olemme molemmat työskennelleet suurkaupungeissa. Uutenavuotena ravintolassa oli jonoa ovelle saakka ja työkavereiden mielestä ilmassa oli kaaoksen tuntua. Meitä lähinnä nauratti, että tämä on ihan arkipäiväistä”, he kertovat.
Kiitosta miehiltä saa suomalainen työkulttuuri, jossa työntekijästä pidetään huolta. Sen he ovat kokeneet omassa työssäänkin. Työnantaja huolehtii vapaapäivistä ja palautumisesta: työn ja vapaa-ajan tasapainoa arvostetaan täällä. Ensimmäistä kauttaan Levillä työskentelevät miehet tulisivat mielellään toisellekin sesongille, jos töitä ei ole tarjolla ympärivuotisesti.
Kenelle ulkomailta tulevalle elämä ja työ Lapissa sopii?
”Motiivina täytyy olla jokin muu kuin raha, sillä elinkustannukset ovat melko korkeat”, Zubair miettii.
”Kyllä täytyy olla luonteeltaan hieman seikkailija ja täytyy haluta kokea ja elää paikassa, joka on ainutlaatuinen koko maailmassa. Rohkeus palkitaan revontulilla, poroilla ja upealla luonnolla”, Zubair summaa.
Fahad taas kertoo, että hänen perheensä on ollut hieman huolissaankin, kuinka poika pärjää pohjoisessa. Molempien mielestä elämänlaatu on Lapissa kuitenkin aivan erinomainen.
”Se on jotain ihan toista kuin maailman kaupungeissa, joissa hyppäät aamulla bussiin, kuuntelet jotain kuulokkeillasi, teet töitä ja palaat kotiin. Täällä voit kävellä metsään, mennä vapaailtana järven jäälle odottelemaan, miten illan revontulet kehittyvät ja saunoa pakkasulkoilun jälkeen. Eivätkä ihmiset ympärillä tunnu olevan kovin stressaantuneita.”
Vapaa-ajallaan Fahad ja Zubair käyvät kahviloissa, soittelevat perheilleen, uivat kylpylässä ja testaavat alueen aktiviteetteja – Levin päälle on jo kiivetty ja moottorikelkkailua tekisi mieli vielä testata. Pakollisiin pakkasennätys- ja hiihtokysymyksiin miehet vastaavat innolla.
”Kovin koettu pakkanen oli noin 36 astetta. Silloinkin teimme pienen pakkaskävelyn. Nenä ja kulmakarvat tuntuivat jäätyvän, muuten vaatevarustelu oli kunnossa ja kokemus oli hyvä. Helsingin talvituulissa on paleltanut enemmän”, Zubair summaa.
Fahad oli puolestaan varautunut ensimmäiseen hiihtokokemukseen opiskelemalla lajia You Tube -videoista ja urheilukanavalta televisiosta. Silti hän kaatui ensimmäisellä kerralla monta kertaa.
”Mutta kyllä hiihtämään voi oppia jo noin 6–7 kerran harjoittelun jälkeen”, Fahad nauraa.
”Jos tulet Lappiin, sinun pitää hiihtää. Muutoin se olisi kuin tulisi veden äärelle mutta ei joisi vettä”, Zubair heittää haasteen.
Otin tosi paljon selvää säästä, pakkasista ja myös kulttuurista ja elämästä täällä, varauduin huolellisesti etukäteen.
Fahad