“Vähän tuntui pitkältä ja vähän lyhyeltä”

“Me ol­laan vaan ja hen­gail­laan”, Kir­kan ää­ni ka­jah­te­lee kai­ut­ti­mis­ta South Poin­tin la­duil­le.

Mut­ta nyt ei vain hen­gail­la. Van­hem­mat pu­ke­vat vaah­to­sam­mut­ti­men ko­koi­sil­le jäl­ke­läi­sil­leen kil­pai­lu­lii­ve­jä yl­le. Yh­del­le au­te­taan mo­noa jal­kaan, toi­sel­le so­vi­te­taan hiih­to­sau­van hih­naa kä­teen. Vä­hän isom­mat lap­set käy­vät jo ot­ta­mas­sa tun­tu­maa la­tuun.

En­sin la­dul­le start­taa­vat al­le nel­jä­vuo­ti­aat ja heti pe­rään kak­si seu­raa­vaa sar­jaa: al­le kuu­si­vuo­ti­aat ja yli kuu­si­vuo­ti­aat. 5-vuo­ti­as Ade­lia Luo­ma tuu­let­taa maa­lis­sa, jos­sa tyt­töä odot­taa muki me­hua ja pie­ni pal­kin­to.

“Hy­vin”, on Ade­li­an ly­hyt ja yti­me­käs vas­taus, kun toi­mit­ta­ja ky­syy, kuin­ka meni.

Ade­li­al­la oli ta­ka­na ei­li­nen kah­den ki­lo­met­rin lenk­ki, jos­ta ana­lyy­si on viil­tä­vän tark­ka:

“Vä­hän tun­tui pit­käl­tä ja vä­hän ly­hy­el­tä.”

Monot kiinni ja menoksi!

Adelia Luoma tuuletti, kun maaliviiva oli ylitetty.

Ade­li­an äi­ti Suvi Luo­ma ker­too, et­tä per­he on tul­lut Ylö­jär­vel­tä vii­kok­si Le­vil­le lo­mal­le. Ylö­jär­vel­lä­kin on ol­lut sen ver­ran reip­paas­ti lun­ta, et­tä ko­ti­puo­les­sa­kin on pääs­ty la­duil­le.

– Tääl­lä Le­vil­lä mie­lui­sin hiih­to­la­tu on Kou­ta­maas­ta South Poin­til­le. Se on so­pi­van ta­sai­nen ja sen Ade­li­a­kin jak­saa hiih­tää.

Ade­li­an iso­sis­kot Aa­da (12) ja Ali­sia (10) oli­vat myös mu­ka­na hiih­to­ki­sois­sa. Kun per­he ei ole la­dul­la, suun­na­taan rin­tee­seen. Aa­da il­moit­taa heti, et­tä Tan­jan rin­ne on suo­sik­ki. Ade­lia puo­les­taan on vah­vas­ti hyp­py­ri­rin­teen kan­nal­la.

On­nek­si jo­kai­sel­le löy­tyy Le­vil­tä oma lemp­pa­ri.

Latuja lapsiperheille

Leik­ki­mie­li­set ys­tä­vän­päi­vän hiih­to­ki­sat jär­jes­ti­vät le­vi­läi­set hiih­to­seu­rat Sli­pe­ry Ski Team ja Riek­ko­kum­mun ta­soi­tus. Kun pie­niä ki­saa­jia oli ka­sas­sa kym­me­nen, Sli­pe­ryn mie­het iloit­si­vat, et­tä ta­voit­tee­seen pääs­tiin. Täl­lä ker­taa oli kui­ten­kin niin pal­jon vii­me het­ken osal­lis­tu­jia, et­tä ta­voi­te yli­tet­tiin lo­pul­ta reip­paas­ti.

Tär­kein­tä ki­sas­sa oli saa­da lap­sil­le hy­vää miel­tä. Sli­pe­ryn Jark­ko Kan­to­la muis­tut­taa, et­tä hiih­to­len­kit­kin kan­nat­taa ai­na suun­ni­tel­laan lap­sen eh­doil­la.

“Pie­niä pät­kiä ja vä­lil­lä la­tu­kah­vi­laan tau­ol­le. Lap­sel­la pi­tää ol­la ki­vaa la­dul­la.”

Kan­to­la va­kuut­taa, et­tä Le­vin mo­ni­puo­li­ses­ta la­tu­ver­kos­tos­ta löy­tyy pal­jon mu­ka­via vaih­to­eh­to­ja eri ikäis­ten las­ten kans­sa hiih­tä­vil­le.

“Esi­mer­kik­si tämä South Point on help­po paik­ka lap­si­per­heen läh­teä la­dul­le, tur­val­li­nen aloit­te­li­joil­le­kin. Jos on au­to käy­tet­tä­vis­sä, voi suun­na­ta Lu­vat­tuun­maa­han. Siel­lä on pari la­tu­kah­vi­laa­kin ly­hy­en hiih­to­mat­kan pääs­sä. Le­vi­kes­kuk­ses­ta läh­tee Mi­ni­po­ro ja Va­lo­rak­ka, mut­ta siel­lä la­tup­ro­fii­li on sel­lai­nen, et­tä pi­tää osa­ta jo vä­hän hiih­tää – on nou­sua ja las­kua.”

Jos omia vä­li­nei­tä ei ole, ne saa vuok­raa­mos­ta.

“Ah­ki­oi­ta­kin löy­tyy. Ja maas­to­hiih­to­tun­te­ja­kin on tar­jol­la”, Kan­to­la vink­kaa.

“Tek­niik­ka tu­lee kyl­lä luon­nos­taan­kin, kun on mah­dol­li­sim­man pal­jon suk­sil­la.”

Kan­to­lal­la on 6- ja 9-vuo­ti­aat lap­set, joi­den kans­sa hän hiih­tää jo vä­hän pi­dem­piä lenk­ke­jä.

“South Poin­til­ta Kät­kä­jär­vel­le on sel­lai­nen vii­ti­sen ki­lo­met­riä. Me ol­laan hiih­det­ty pi­sim­mil­lään kym­men­tä ki­lo­met­riä. Kyl­lä sitä kum­mas­ti jak­saa, kun on se la­tu­kah­vi­la siel­lä puo­li­vä­lis­sä”, Kan­to­la nau­rah­taa.